Jipii!
Tänään alkoi Työväenopiston Neulahuopa huovutuksessa -kurssi, ja pää pursuaa ideoita, mutta kaikkia niitä ei ole varmaan mahdollista toteuttaa tuon yhden lyhkäisen kurssin aikana.. Tajusin juuri tänään, että edellisestä kerrasta, kun yritin mennä huovutuskurssille, on neljä vuotta aikaa! Sain silloin aivan tappoflunssan ja se kurssi jäi siihen, ja en ole sen jälkeen saanut mitään aikaiseksi. Jospa viimeinkin onnistuisin.
Ihanaa, huomenna on I.H.A.N.A.! Ja sitten töihin ja sen jälkeen kaverin synttäreille. Sunnuntaina toiset synttärit ja sitten taas töihin. Uah, koko viikonloppu yhtä juoksemista taas..
Löysin keväällä aivan ihanaa punaista hamppulankaa, ja tarkoituksena oli tehdä siitä pieni pussukka laukun pohjalle. Tämä 'suuri' projekti kuitenkin jäi, mutta uuden Käsityölehden ja Anun innoittamana sain pussukan valmiiksi lähes yhdessä illassa, vähän eri mallisena tosin. Napit vielä puuttuu, sitten laitan siitä tännekin kuvan. Olisi ihanaa laittaa siihen sellainen printtikuva, mutta mistä löytäisin printterin.. Koululla voi käydä vähän hankalaksi.
Seuraavana hommana, aloitettuna kyllä, on se iänikuinen hedelmäpussi. Se on aina vaan jäänyt, ja en enää jaksa kuskata hedelmiä yksitellen kassalle, ja kassatädit /-sedät aina katsoo vähän pahasti. Nyt se on jo hyvällä alulla, ja valmiiksi aion sen saada!
Friday, 10 October 2008
Wednesday, 8 October 2008
Sikinsokin-sukat
Jipii, ihka ensimmäiset kärjestä aloittamani sukat ovat nyt valmiit! Ja tosi nopsaan, kun pääsi jyvälle. Sukista sai kyllä tällä systeemillä juuri sopivan kokoiset, aivan niin kuin olin toivonutkin.
Samoissa sukissa ihka ensimmäiset palmikkoni. Palmikot ovat aina olleet minulle suuri mysteeri, mutta nyt kun tajusin miten niitä tehdään, niin sehän on yksinkertaista kuin mikä! Jalkaterässä on pikkupalmikkoa (vähän epämääräisen näköistä tosin), ja varressa sitten vähän isompaa.
Lanka on Novitan Wool, ja sukkiin kului vähän yli 3 kerää, eli päälle 150 g. Tykkään näistä ihan hirmuisesti! Alempana vielä vähän parempi kuva varren palmikosta.
Opinnäytetyöahdistuksen lisäksi minuun on iskenyt kotiseutuahdistus. Tahdon takaisin Kallioon. Sinne on kyllä ollut kova ikävä siitä asti kun sieltä muutimme pois useampi vuosi sitten, mutta nyt se taas iski ja kunnolla. Se on se Kallion kimallus. Ehkä sitten joskus..
Subscribe to:
Posts (Atom)